1950-luvulla pääsi myös PIKin lentokoneenrakennus toden teolla vauhtiin. Purjekoneiden lisäksi suunniteltiin ja rakennettiin myös moottorikoneita. Ilmailu-lehti raportoi kerhon saavutuksista ahkerasti.
Uuden vuosikymmenen alkupaukuksi saatettiin Ilmailu-lehden numerossa 1/1950 ilmailukansan laajaan tietoisuuteen uusi tulokas Suomen taivaalla: kesällä 1947 Jämillä pahoin vaurioituneesta Grunau Baby II B -purjekoneesta rakennettu moottorilentokone OH-PXA. Tyyppimerkinnän PIK-10 saanut ”Paukkulauta” lensi menestyksekkäästi aina 1960-luvun lopulle asti ja on nykyisin näytteillä Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla.
Upouusi harjoitustehopurjekone PIK-3 eli ”Kanttikolmonen” esiteltiin laajemmin Ilmailu-lehdessä 9/1950.
PIK-3 herätti jo tuoreeltaan kiinnostusta myös ulkomailla.
Ilmailu-lehden huhtikuun 1951 numerossa juhlittiin kerhon pyöreitä vuosia.
Kerhon ensimmäinen alusta alkaen itse toteutettu moottorikone PIK-11 ”Tumppu” ensiesiteltiin syyskuussa 1951.
Kerhon marraskuussa 1950 julistaman, palkinnoiltaan legendaarisen hinauskoneen suunnittelukilpailun tulokset julkistettiin Ilmailussa helmikuussa 1952.
Menestyksekkään harjoituspurjekone PIK-5:n versiosta PIK-5c kerrottiin ilmailukansalle syyskuussa 1952.
Helmikuussa 1953 PIK-3 oli edennyt sarjapiirustusvaiheeseen.
Alusta alkaen itse suunniteltu ja rakennettu moottorikone PIK-11 ”Tumppu” valtasi Ilmailu-lehden 4/1953 etukannen ja pääkirjoitussivun, ja kerrottiinpa sen vaiheista vielä erillisessä artikkelissakin. Aiheeseen palattiin vielä toukokuun numerossa.
Upouusi avoimen luokan tehopurjekone PIK-13 nostatti toiveita valmistauduttaessa Englannissa järjestettäviin MM-kisoihin. Teekkareita lähtikin matkaan kokonainen kilpailujoukkue. Raportti kisoista esitettiin Ilmailun numerossa 9/1953.
PIKin lentoleiristä Pallaksella huhtikuussa 1954 kerrottiin Ilmailun kesäkuun numerossa.
Elokuun 1954 Ilmailussa esiteltiin yksityiskohtaisesti Englannin MM-kisoihin osallistunut avoimen luokan tehopurjekone PIK-13.